tag:blogger.com,1999:blog-6372120920770949632.post547386689770250094..comments2024-02-25T00:45:17.295-08:00Comments on Marleemumman mutinoita kirjallisuudesta, ilmiöistä ja elämästä: Kirjavinkkarin jäähyväiskeikastaMarja-Leena Mäkelähttp://www.blogger.com/profile/04128662891606231568noreply@blogger.comBlogger2125tag:blogger.com,1999:blog-6372120920770949632.post-27416045447789069092020-02-11T00:31:42.046-08:002020-02-11T00:31:42.046-08:00Kirjankansikisassa menestyminen ja myönteinen pala...Kirjankansikisassa menestyminen ja myönteinen palaute on tavoittanut nuoren kirjailijan, kiitos paljon niiden kirjaamisesta! Nyt II etsivän seikkailuja on jo viisi.<br /><br />Täällä kirjailijan kiitokset: http://kaksietsivaa.blogspot.com/2020/01/supermyonteista-palautetta-autovarkaille.html<br /><br />Kiitos myös kirjavinkkauksesta kuluneina vuosina ja kaikkea hyvää!P. P.https://www.blogger.com/profile/16898647498991075470noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6372120920770949632.post-88164810655589753242018-06-22T04:34:41.036-07:002018-06-22T04:34:41.036-07:00Olen joskus kirjoittanut runon, joka alkaa: "...Olen joskus kirjoittanut runon, joka alkaa: "Useinkaan emme tiedä tekevämme jotakin viimeistä kertaa, jättävämme jäähyväisiä kädet tiskivedessä, mieli jo karkailemassa seuraavaan tehtävään..."<br /><br />Olet tehnyt valtavan hienon pioneerityön tärkeällä saralla. En voisi kuvitella parempaa ja sopivampaa ihmistä tähän huimaan istutus- ja kylvötyöhön, jota olet tehnyt suurella sydämellä ja koko olemuksellasi. Sinä olet Kirjavinkkarien kantaemo, josta kaikki alkaa: Olipa, elipä kerran Pohojanmaan lakeuksilla, Seinäjoen komiassa pitäjässä tyttö, nimeltä Marja-leena, joka syntyi kirja kädessään...<br /><br />Olen ollut onnekas ja saanut osallistua kirjavinkkarikoulutukseesi. Sytytit sisälläni jo valmiiksi kyteneen kipinän. Annoit minulle sen tarvitsemani rohkeuden ja itseluottamuksen, että uskalsin astua pelottavan, tärkeän ja vaativan yleisön eteen. Uskalsin sinun opetuksesi vuoksi päästää itseni irti ja innostaa kokonaisia luokkia lukemisen ihmeellisewn maailmaan. Koska olin aina ollut kova jännittämään, muistan aina lauseesi: "Et sinä ole tärkeä vaan esittämäsi asia." En muista, olivatko nuo juuri oikeat sanat, mutta sisältö oli juuri tämä. Voin unohtaa jännittämisen, sillä minä olen vain tämän tärkeän asian välikappale ja on omasta innostuksestani kiinni, kuinka työ onnistuu. <br /><br />Jouduin itse jättämään työni ihan yllättäen, juuri kun olin päässyt kehittämään omalla alueellani kirjavinkkausta ja se oli otettu ilolla vastaan. En muista, mikä oli viimeinen vinkkaukseni, koska en silloin tiennyt tekeväni sitä viimeistä kertaa. Mutta on tosi hienoa, että sinä muistat sen ja että siitä on dokumenttia ja ihanaa palautetta.<br /><br />Jos siinä oli viimeinen keikkasi kirjavinkkarina, niin se loppui hienoihin tunnelmiin. Ei itkuisia jäähyväisiä, vaan juuri sellainen lopetus, kuin matka on ollut. Innostava, iloinen ja sinun näköisesi.<br /><br />Kiitos Marlee, satumumma. Elämä kuitenkin jatkuu monenlaisena tästä eteenpäinkin. Sinun ansiostasi kirjavinkkaus on juurtunut pysyväksi osaksi kirjastojen tärkeintä tehtävää. Päivihttps://www.blogger.com/profile/12688298594127146775noreply@blogger.com