KARISTOn Perhe on paras

Kun Karistolta kysyttiin halukkuuttani tulla Perhe on paras –kirjoituskilpailun tuomariksi, en epäröinyt yhtään. Minä pidän uusista haasteista.

Kun edessäni oli käsikirjoituspino, kuusi kustannustoimittajien käsien, silmien ja asiantuntemuksen läpäissyttä käsistä, tunsin itseni hyvin pieneksi ja tyhmäksi.

Ensin vaikeroin: - Miksi ryhdyin? mutta sitten uteliaisuus ja vähän ajan päästä myös innostus saivat lukemiseen vauhtia, enkä katunut enää yhtään.

Luin kaikki käsikirjoitukset peräjälkeen, nopeasti, sen kummemmin niitä vertailematta ja paremmuutta miettien. Mahtavia tekstejä. Kuusi hienoa käsikirjoitusta. Kaikki valmiita kustannettavaksi. Miten minä näistä voittajan löydän. Kaikki ovat ykköspaikan ansainneet.

Pidin muutaman päivän tauon ja luin sitten taas kaikki uudelleen. Mietin tekstin sujuvuutta, houkuttavuutta ja vetoavuutta: pitääkö jännite. Miten kirjoittaja on käsitellyt otsikon ohjaamaa teemaa. Millaisia kuvatut perheet ovat? Minkälaiset suhteet perheenjäsenillä on? Tällä kierroksella putosi kolme pois, jopa aika helposti.

Taas tauko ennen kamalan vaikeaa loppukierrosta. Plarasin käsikirjotuksia, tein muistiinpanoja, plussia ja miinuksia, yritin asettua lapsilukijaksi, yritin nähdä kokonaisuuden ja juonen kehityksen, yritin unohtaa teennäisiltä kuulostavat nimet ja omituiset ilmaukset, sillä kustannustoimittaja Sirja Kunelius vakuutti, että nuo kaikki voidaan toimittaa sitten kirjoittajan kanssa.

Yritin löytää kirjoittajan persoonallisen äänen? Missä se kuuluu ja kaikuu? Kielessä? Tapahtumien, ihmisten ja asioiden kuvaamisessa? Kaikki kolme olivat mahdollisia voittajia.

En niinkään ajatellut Kariston markkinoita tai myyntiä.

Ajattelin vain kirjastoon tulevaa lasta, joka haluaa kivaa luettavaa tai kasivuotiasta, joka avaa synttärilahjapakettia ja löytää kääreestä kirjan.

Kuinka uskallan sanoa, että tämä se on?

Vaikuttaako päätökseni kenties jonkun ihmisen tulevaisuuteen, jopa ammattiin? Vaikutanko päätökselläni tuleviin lukijoihin? Yritin urkkia Sirjalta, voiko niitä kaikkia julkaista, jos osun aivan harhaan.

Entä, olinko laittanut syrjään sen ainoan oikean mahdollisen voittajan? Olisinko voinut hylätä parhaan, omien tuntemusteni takia.

Kuin en olisi koskaan ennemmin ollut tuomarina. Olen ollut. Kymmeniä kertoja kirjoituskilpailuissa ja kaksi kertaa Topelius- ja FJ- raadissakin. Mutta tämä tuomarointi tuntui vakavammalta ja vastuullisemmalta kuin mikään aikaisemmista.

Tämä se on! Päätin.

Tämä se on.

Käsikirjoituksen perhe on ehjä, sopivan tavanomainen: äiti, isä ja kolme lasta: Ilari, 12 v, Anna 8 v ja Veikko-vauva. Rahaa ei ole liiaksi asti, isä ja äiti ovat mokanneet, joten loma Italiassa vaihtuu lomaan kotimaisessa kylpylässä. Viisihenkisen perheen lisäksi kylpylälomalle lähtee myös mummo, jonka takatukkapoikaystävä tuo lähtöaamuna moottoripyörällä paikalle.

Lomareissulla kehittyy paljon hauskoja ja koomisia tilanteita, kommelluksia, väärinkäsityksiä, hykerryttävää sanailua ja lapsiperheen moninaista menoa, johon mummon reippaat toilailut tuovat oman riemastuttavan mausteensa.

Uskon tämän lämmintunnelmaisen ja humoristisen kirjan riemastuttavan ekatokaluokkalaisia lukijoita, mutta myös aikuisia, kun he lukevat kirjaa ääneen lapsille. Kirjasta löytää monenlaisia samastumismahdollisuuksia.

Anna oli luvannut lähettää kortin Italiasta Elinalle, mutta kuinka hän kehtaisi paljastaa, että hän ei päässytkään lomalla ulkomaille. ”Sinähän se runotyttö olet”, mummo huomauttaa. ” Mikä yhdistää Italiaa ja Imatraa?” hän jatkaa.

Jos haluat tietää, miten Anna selviää tästä ja monista muista kiperistä tilanteista, sinun on itse luettava

PERHE ON PARAS –KILPAILUN VOITTAJAN

MARIA KUUTIN KIRJA ANNA JA ELVIS KYLPYLÄSSÄ..

 

Karisto Oy Kustannusliike

lauantai kello 19:43 · 

Tiivis ja jännittävä messulauantai on ohi! Perhe on paras -kirjoituskilpailumme voittaja on upea esikoiskirjailija Maria Kuutti lastenromaanillaan "Anna ja Elvis kylpylässä". Kariston säätiö palkitsi finalistien joukosta lisäksi Nelli Hietalan, Aira Savisaaren sekä Mimmu Tihisen. Paljon onnea koko nelikolle!

Vanhan kirjavinkkarin Kivi-viikko

alkoi 6.10.kirjavinkkauksella lähikunnan kahdella pikkukoululla. Molemmissa oli kolme opetusryhmää: maanantaina aloitin ykköskakkosille, sitten kolmosnelosille ja vipaksi vitoskutosille. Tavallinen lukujärjestys. Mutta jotain uutta: keksin hauskan tavan aloittaa tunnit kolmos-kutosille kaksoisäänestyksellä kirjojen houkuttelevuudesta.

7.10. olivat onneksi kääntäneet lukkarin nurin. Aloitin isojen kanssa, sitten keskiluokka ja lopuksi nuo ihanaiset eka- ja tokaluokkalaiset. Isojen miesope kysyi: - Tarvitsetko minua täällä vai voinko mennä opettajainhuoneeseen? – Riippuu siitä, minkä viestin haluat oppilaille antaa. Jos jäät, näytät arvostavasi heitä, nuortenkirjallisuutta ja lukemista. Jos lähdet, paljastat väheksyvän asenteesi.

Ope lähti, mutisi mennessään soittavansa pari puhelua ja palaavansa sitten, vaan ei häntä näkynyt. Näin kävi toisen kerran 25-vuotisella kirjavinkkarinurallani. En päästänyt mitään tunteita pintaan tästä episodista.

8.10. Keskiviikkona suunnittelimme KultSin Tanja Huuskosen kanssa valtakunnallisen Satupäivän kunniaksi rynnistystä satuinemme paikallisiin kirjakauppoihin. Ei vastustanut Info ei Suomalainen, päinvastoin, olemme hyvin tervetulleita.

Illansuussa hain kirjastosta varaamani Terhi Rannelan Läpi yön –kirjan, tempauduin  myötäelämään Maria Järven päiväkirjoja niin, etten meinannut malttaa nukkua. Kun silmät lupsuivat kiinni, oli luovutettava.

9.10. Torstaiaamuna luin Terhin syvästi riipaisevan ja lohduttavan kirjan loppuun.

Iltapäivällä kirjoitin puhtaaksi perusteluja E-P:n Muistiyhdistyksen Kulttuurista muistoja –hankkeen kirjoituskilpailun  palkinnonjakotilaisuuteen.  Jyrki Tuulari ja Katja Kujala kuuluivat lisäkseni raatiin.

Elämän seikkailu ei ikää katso –kisan palkintona on pääsy äänikirjaan, jotain kivaa pientä ja kunniakirja. Tietysti myös mainetta ja kunniaa!

10.10. Herään viideltä. Nukkuminen ei enää onnistu: tänään on Se Päivä, jolloin Seinäjoen kirjasto Apilassa on Vanhusten viikon tapahtumana:

 Klo 13–15 Sanoja ja säveliä Jaaksi-salissa, pääkirjasto Apila

 ”Elämän seikkailu ei ikää katso” -kirjoituskilpailun tulosten julkistaminen (Kulttuurista muistoja -hanke, Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry)

  Kunniakirjoja jakamassa kirjavinkkari, sanataideohjaaja Marja-Leena Mäkelä, kirjailija, psykoterapeutti Jyrki Tuulari ja projektikoordinaattori Katja Kujala

 ”Tanhuaskelten tahtiin”, ohjaajana Paula Alakarhu

 ”Päivätanssien pyörteissä”, säestäjänä Mauri Laurila ja Haapakosken Hyvät

Hurmaava tilaisuus: kuorolaulua, hanurimusiikkia, tanhua. Tanhusin ekan kerran elämässäni, ihan totta.

 

Lauantaina 11.10. kuljetan raskasta runokirjakoria paikallisbussiin valmiina reitille 6.

Bussiin tulee monta tutunoloista naista ihan vasiten runoja kuuntelemaan. On hyvä mieli. Huumoria ja hauskuutta matkustajat kaipaavat  harmaaseen päivään, ja sitä he saavat. Kiitos Jukka Itkonen, Ilpo Tiihonen, Kaija Pispa ja Kaarina Helakisa!

Kymppireitille tulee nuori äiti nelivuotiaan poikansa kanssa. Onneksi mukana on Liesbet Slegersin Hupsut tassut. Lisäksi muutama runo Itkosen Villin lännen murmelista ilahduttaa sekä lapsi- että aikuiskuulijoita.

Lounastauon jälkeen on vuorossa reitti T 4. Aluksi mukana ei ole runoilua kaipaavia, mutta pian bussiin astuu seitsenkymppinen setä, joka kysyy: - Sinäkös se runoilija olet?  - Vähän sitäkin, vastaan. – Minä olen säveltäjä. Saisinko kuulla Kaksi…  hän kysyy?  - Vanhaa, vanhaa varista, jatkan. Lauri Pohjanpään runo löytyy Rakkaimmat runoni –antologiasta, ja luen sen. – Onko sulla pissahätä? pappara kysyy? – Miksi sinä juoksit sen runon? Ota rauhallisesti, älä pidä kiirettä.

Kiitän ohjeistä. Uskallanko lukea enää mitään ikinä? Sivuja plaratessa eteen tulee Kirsi Kunnaksen Tunteellinen siili, ja rohkaisen mieleni. Keskityn, luen hitaasti, ehdin itse siileksi. Setä läpsyttää nahkakintaillaan. – Hyvin meni, hän kiittää. – Vielä joku ajatuksia herättävä runo. Mikä muu se voisi olla kuin Jukka Itkosen Sulo, kaikin puolin, jonka osaan ulkoa. Runo tekee vaikutuksen paitsi setään myös hänen takanaan istuvaan rouvaan, joka kysyy lukemieni runojen alkuperäkirjat. – Menen heti kirjastoon, hän lupaa.

SADW (Seinäjoki Art and Design Week)- viikon ohjelmani on ohi 13.30. Olen onnellinen tästä tehtävästä. Palaute niin lapsi- kuin aikuismatkustajilta ja autojen kuljettajilta oli palkitsevaa.

 

Ottaa päähän

Voi että mua ottaa päähän. Mä en haluaisi olla näin suosittu. Vähempi, paljon vähempi yhteydenottoaktiivisuus riittäisi. En ole pyytänyt näiltä mitään, ja silti koko ajan ollaan tyrkyttämässä ja tyrkyttäytymässä.

Loput hermot repesivät, kun sain tänään taas Olivia-tyttöseltä viestin. Jo toisen kerran. Tosin en vastannut siihen ensimmäiseen.

Olivia Nkunda: Miten teet tänään?

Hei rakas ystävä.
Ilo tavata, tiedän tämän viestin tulee sinulle yllätyksenä, koska emme ole täyttänyt tai ollut aiemmin kirjeenvaihtoa.
Nimeni on Olivia Nkundan, olen yksi nuori tyttö, rehellinen, huolehtiva ja kohtelias. Etsin kypsä mies huumorintajuinen. Näin profiilisi verkkosivuilla selaamisen ja päätti ottaa sinuun yhteyttä. Minä haluaisin meidän olevan ystäviä. Ota yhteyttä minuun yllä olevaan osoitteeseen, minä yksityiskohtia enemmän itsestäni kuvia teille minun seuraava vastaus. toivon kuulevani sinusta pian. kiitos.
Kunnioittavasti.
Olivia

Olivia hyvä,

tänään en tee mitenkään. Sitä paitsi en ole kypsä, enkä huumorintajuinen, enkä mies, vaan hirmuinen ämmä.

Jätä minut rauhaan ja hanki silmälasit!

toivoo

Eino

Olen tilannut Mr. Bingiltä käännöksen Olivian kielelle. Meilaan tämän toiveeni sitten hänelle.

Ei mennyt puolta tuntia, kun taas kolahti:

Sinut on Marja-Leena valittu Kuluttajapaneeliin  - Ilmaisia tavaroita

Liity Nielsenin Kuluttajapaneeliin ja anna kuluttajan äänesi kuulua!
Osallistuminen on vapaaehtoista ja helppoa.
* Lähetämme sinulle kädessäpidettävän skannerin, jolla luet ostamiesi tuotteiden viivakoodit ja näppäilet hinnat.
* Ansaitset pisteitä, joilla voit tilata laadukkaita tuotteita laajasta tuotevalikoimastamme.
* Osallistut arvontoihin ja voit voittaa tuotepaketteja, matkalahjakortin tai auton.
* Olet mukana vaikuttamassa suomalaisena kuluttajana.

Liity mukaan nyt!

En liity mukaan. Minulla on muutakin tekemistä. Ja paljon. Miten pitäisi toimia, että pääsisi eroon näistä kiihkeistä kauppiaista.

Minulla on lukemista. Antakaa minulle lukurauha.