perjantai 20. kesäkuuta 2014

SUVIRUNOMARATON -lähtö



Kun pitkässä ja pimeässä yössä, podet kauan jatkunutta flunssaa, valvot, yskit tukehtumaisillasi ja olet masentua, voit kestää ajattelemalla kesää, suvea, Ruislinnun laulua korvissani, Eino Leinoa, runoutta, suomenkieltä, äidinkieltäsi pelkimmillään, kauneimmillaan.

Olen aina rakastanut runoja. Lukenut ja kirjoittanut, usuttanut muita kirjoittamaan, arvioinut ja antanut rohkaisevaa palautetta heille, hahmotellut lisää omia, mutta usein, liian usein luovuttanut. Mutta vieläkin, Teen elämästäni runon, runosta elämän,/ runo on tapa elää ja ainoa tapa kuolla/haltioituneen välinpitämättömästi:... Eeva-Liisa Mannerin sanoin.

Yhä on hetkiä, jotka muuttuvat runoiksi, tunnelmiksi, sana-akvareilleiksi tunteistani, hitaasti, sana sanalta, toisin kuin nuoren minun euforiset elämänsyleilyt. Runo on viesti, herkkä ja kevyt. Jokaisessa meissä asuu runotyyppi: joko tekijä, kuulija tai tulkki. Runon lukijalla on sama herkkyystaajuus, jos hän ilahtuu, lohduttuu, riemastuu ja samastuu. On  runoja, jotka on kirjoitettu kysymään, inttämään vastaan, raivostumaan, mutta aina runo pyrkii herättämään jotain sitä lukevassa.

Olen lukenut runoja aikuisille. En ole yrittänyt kaunolausuntaa tai täystulkintaa vaan välittää omalla tavallani runon sanoman. Murkkuna huusin elämäntuskaisena Sarkiaa, Leinoa, Hellaakoskea, Koskenniemeä ja  ulkoa ääneen pyöräillessäni kouluun. Löysin lohtua ja samalla intoa kirjoittaa omaa sakeaa sielunsuruani auki.

Olen lukenut runoja varsinkin lapsille. Lapset eläytyvät herkästi runon matkaan. Lasten ansiosta osaan nyt ulkoa enemmän runoja kuin koskaan. Harvoin tulee tilanne, jossa en pystyisi sopivaa runoa paukuttamaan, jos tahtoisin ja kehtaisin tai jos muut tahtoisivat ja kehtaisivat kuunnella.

 

Tulipa pitkä esipuhe. Toivottavasti ei vesipuhe,

sillä Eino Leinon, runon ja suven päivänä, sunnuntaina 6.7. Suvirunomaratonille lähdetään Mallaskosken Panimoravintolassa kello 16.

 

Suvirunomaraton-päivän suunnittelu on ollut tahkean kevään ja kylmän alkukesän kuumaa mielen ja mielikuvituksen ravia ja ravistelua. Olen niin onnellinen ja innoissani, kun KultSi - Kulttuurikollektiivi Silta lähti mukaan, Seinäjoen kulttuuripalvelut lupasi tukea tapahtumaa ja Mallaskosken Panimoravintola toivotti tervetulleeksi.

loinen olen runonaisten Anna-Leena Taipaluksen ja Hannele Puhtimäen sisarellisesta ja yllyttävästä myötäelosta.

Suvirunomaratonin tiedote on lähtenyt maailmalle. Facessa sitä on jo jaettu. Seuraavaksi teen haasteet, joilla ilahdutamme kaikkia tietämiämme Seinäjoen seudun kirjallisuuden ja kulttuurin parissa toimivia yhteisöjä, yhdistyksiä, klubeja, kerhoja ja ihmisiä mukaan runon päivään. Haastan täten sinutkin, armaisa lukija.

Tavoitteemme on tehdä Suvirunomaratonista perinne. Keräännymme Eino Leinon, runon ja suven päivänä esittämään omia runojamme, kuuntelemaan toisten kirjoittamia ja toivomia, kisaamaan leikkisästi runojen tulkinnassa (annetuilla tyylilajeilla), kilpailemaan runotietoudessa, siis yksinkertaisesti kieriskelemään runoissa. Pohjanmaan Kirjailijat etsivät jälleen alueellista Lavarunouden mestaria. Päivästä ei saa tulla kankean juhlallista ja korkealentoista lyriikan leiskutustilaisuutta, vaan kotitekoinen, monipuolinen ja viihtyisä kohtaaminen runojen ja toisten runoihmisten kanssa.

Mallaskosken Panimoravintola on mielestäni oiva paikka kesäiselle runotapahtumalle. Kauniilla säällä on kiva istua terassilla lähes kosken partaalla vihreästä nauttien, sateen sattuessa meitä suojaavat teltat. Se että olemme ravintolassa, ei tarkoita, että täyttäisimme päätämme muulla kuin runoilla. Mallaskoskella voi tilata myös  ruokaa, kahvia, limsaa tai mitä vaan; pakko ei ole kaljaa tai kossua kitata, niin fanaattisesti kuin Altian Koskenkorvan tehtaan säilyttämisen puolesta olenkin.

 

HAASTE                                                               Seinäjoki 20.6.2014 (Juhannusaattona, HUOM!)

Haastamme yhdistyksenne jäsenineen SUVIRUNOMARATONILLE
Toivomme että osallistutte sankoin joukoin kainalossanne runokirja tai pari esittämään omia mielirunojanne, jotta saisimme toivottavasti perinteeksi muodostuvalle Suvimaratonille komean alun...

 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti