maanantai 23. syyskuuta 2013

Vallan halua, haluan vallan

Olen käyttänyt rajusti valtaa työelämäni aikana kirjastossa kirjojen valitsijana. Lihavina vuosina tilasin lastenosastolle naps tuosta vaan 12 Andrè Dahanin ja Ilpo Tiihosen Kuuta ja Kustaata tai Maikki Harjanteen Minttu karkaa –kirjaa, kuusi Tuula Kallioniemen T. Koljosta ja vaarallisia suhteita tai viisi Jukka Parkkisen Voittoa kotiin, Osku.

Vielä enemmän käytin valtaa kirjoittaessani avustajana erään maakuntalehden kulttuurisivuille vuodesta 1983 pääasiassa lastenkirjallisuudesta, mutta myös aikuisten kirjoista, teatterista, Turun kirjamessuista alkuvuosina tai jostain kulttuuria sivuavista retkistä, joita tein esimerkiksi Ranskan Caenin kirjallisuuspäiville, Ruotsin Kalmarin koulutuspäiville tai Oriveden opiston kurssille, jossa polvet ja käsi täristen haastattelin suurta idoliani Jukka Parkkista.

Maakuntalehden kulttuuritoimituksen pomo piruili minut avustajan paikalta, koska olin niin hankala, että uskalsin arvostella hänen tapaansa muuttaa otsikoita, lyhennellä tekstejä tai yhdistellä monen kirjan arviot yhdeksi nipuksi ja tiivistää poistamalla tärkeimmästä arviosta puolet pois, se oleellisin osa. Hankalaksi olin muuttunut 2006-7 vuodenvaihteessa.

Vuonna 1983 pystyi vielä jotenkuten hallitsemaan ilmestyvän lasten ja nuorten kirjallisuuden. Luin lähes kaiken, osan itsekseni, osan omille lapsille ääneen. Ensimmäinen vallankäytön vaihe oli valita mistä kirjoista kirjoittaa. Se että ei kirjoita mitään jostain köppääsestä kirjasta, on mielestäni armollisempaa kirjoittajaa kohtaan, kuin että mänttäisi, kivittäisi ja kiroilisi kirjan.

Nyt en kapinoi Kiiltomadon päätoimittajaa vastaan siksi, ettei hän koskaan antanut runokirjaani Elämän nopia kaari kenenkään arvosteltavaksi. En ehken olisi kestänyt kovaa kritiikkiä.

Kirjavinkkarina vuodesta 1989 olen myös käyttänyt valtaa ja käytän edelleen. Valtava vallan kahva on kädessä sillä, joka esimerkiksi vanhempainilloissa jakaa kirjalistan vinkkaamistaan kirjoista.

Nyt minussa on herännyt hillitön vallan halu, haluan valtaa myös kirjoittamalla kirjoista ja lukuelämyksistäni, jos kohta paljosta muustakin. Mihin kirjoittaa? Nettiin. Mitä kirjoittaa? Blogia.

Tämä on siis blogini Marleemumman mutinoita ensimmäinen postaus.

Vastustin vuosikausia blogin kirjoittamisajatusta, yksi tapa tapella siitä eroon oli tehdä SNI:n Onnimanniin Marlee-tädin plokia. Mutta se oli kurinalaista: tekstin piti olla tiettynä päivänä päätoimittajalla. Olen ymmärtänyt että blogia voi kirjoittaa milloin vain: yöllä tai päivällä, vihaisena tai iloisena. Tärkeintä uskoakseni on että, blogi-flow vie.

 

 

15 kommenttia:

  1. Tervetuloa kirjoittamaan! Toivottavasti kirjoitat paljon lasten- ja nuortenkirjoista, sillä niitä kirjoituksia tarvitaan.

    Olen kanssasi samoilla linjoilla, kirjoitan mieluiten kirjoista jotka ovat innostaneet ja miellyttäneet. En koe sitä blogimaailmassa vallankäytöksi, koska oma kirjakirjoittamiseni tukee työtäni enkä koe olevani kriitikko vaan täälläkin nimenomaan kirjavinkkari, lukusuosittelija.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista. Tulen kirjoittamaan lasten- ja nuortenkirjoista, kirjavinkkauksesta ja kaikesta meidän tärkeästä! Mutta mieli palaa paukuttaa mielipiteitä paljosta muustakin. OI että olen iloinen tästä uskautumisesta, jota Hanna Kotila, opastaja, tuossa kannustaa.

      Poista
    2. Kiitän sitten Hannaa! Olen tosi ilahtunut blogihankkeestasi!

      Poista
  2. Heippa!Joskus kyseenalaistetaan naisten vallakäyttö,jostain oon lukenu.Vuorovaikutussuhteet on kans valtasuhteita,mielestäni.Jospa sinulla on ollut oikeutta tai mahdollisuutta hallita jotakin,mutta aina joku ottaa herneen nenäänsä,eli hyvin inhimillistäkin.Kiva kun aloitit blogin.Armi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole ihan varma, mitä tarkoitat, mutta koen että olen käyttänyt valtaa jakamalla mune mielestä hyvien kirjojen listoja. Olen myös saanut vaikuttaa paljon puhumalla lasten ja nuorten kirjallisuudesta. Sitä mahdollisuutta saan käyttää edelleen - ilokseni.

      Poista
  3. Ihanaa, kun tulit tähän hassuun blogimaailmaan. Mulla on ollut täällä kivaa ja olen saanut uusia ystäviä ympäri Suomen. Jään seuraamaan! Tietty.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kasarimitar!
      Olen miettinyt tätä pitkään. Epäröinyt, kokenut, ettei musta ole, kuka mun ajatuksia lukisi. Sitten ykskaks tuntui että on pakko. En keksinyt muuta keinoa saada sanotuksi tärkeitä asioita, joista haluan puhua, kirjoittaa ja varmaan myös joskus HUUTAA, kuten just nyt taas nämä lähikirjastoja uhkaavat lopetukset! Ottaa aiva syrämmestä.

      Poista
  4. Hienoa Marlee!
    Anna palaa vaan ja paukuta mielipiteitä justiinsa niistä asioista, joista haluat.
    Taatusti seuraan:)
    Kristiina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kristiina, kiitos, kiitos hirveesti. Mua jännitti tuota ekaa tehdessä niin, että naama oli tulipunanen ja tulikuuma, siis annoin PALAA! Yritän huomenna aivan itsenäisesti jatkaa - sekä kirjoittamista että kuvien laittamista. Jos ei onnistu, meen taas Kotilan Hannan oppiin.

      Poista
  5. Hianoo! Täällä mää jo odotan seuraavaa tekstiä. Unohda sensurointi. Muista olla oma itsesi ja anna mennä. Tätä on odotettu.

    VastaaPoista
  6. Hyvä Marlee!
    Hienoa rohkeutta aloittaa oma blogi, paljon taputuksia siitä :) Onneks bongasin tämän Johanna P:n Facebook-tykkäyksistä, lisäsin heti tuonne omiin pikalinkkeihin. Alan seurata säännöllisesti (totta kai!), lasten- ja nuortenkirjat on oikein hyvä aihe bloggaamiseen, niitä muita avautumisen aiheita toki unohtamatta :)

    Syksyisin terveisin, Jaana K.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Jaana K.
      Mun näköjään pitää ensin perustella itselleni ja muille blogistiikkani ja sitten ryhtyä paukuttamaan niistä tärkeimmistä, lasten ja nuorten kirjoista. Tämä on vielä opettelua: piti käydä kirjastossa kysymässä Hannalta, miten mä saan sen kuvan sinne ja vielä soittaa perään, miten mä saan koko blogin näkymään. Otsikko unohtui: se oli Muistan vaan en uneksi.

      Poista
  7. Vauvauvau Marlee, minkä löydön tein, blogi! Ihanaa! Kirjoita kirjoista, kirjoita mistä vaan, kunhan kirjoitat! Ja perjantaina nähdään... ;)
    Tsemppiä!
    t. iipu

    VastaaPoista
  8. Hienoa Marlee !
    Sinä jaksat yhä ja yhä uutta- ja pysyt nuorena.
    Nyt vasta toennuin lukemaan blogisi, vaikka olen ne kyllä huomannut. Minuun on iskenyt pienoinen blogiväsymys, mutta kyllä nämä sinun blogisi sentään jaksan lukea jatkossakin.
    Yksi mummoutuneempi mumma (Porista).

    VastaaPoista